Sairauslomia seurataan ja tilanteeseen puututaan, kun tilastollisesti merkitsevä osuus työntekijöistä sairastuu. Esimerkiksi koulujen homeongelmiin havahdutaan, kun riittävän moni opettaja sairastuu hengitystietulehduksiin. Mutta miten johto huomaa sekalaisten flunssien, selkäkipujen ja mahavaivojen takana piilevän uupumusepidemian? Tilanteeseen havahdutaan usein vasta kun työntekijät ilmoittavat eroavansa tai jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain siirtyvien suomalaisten määrä on jo pitkään pysynyt noin 25.000:ssa. Työkyvyttömyyden syyt ovat kuitenkin vuosien kuluessa muuttuneet. Nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen syy on masennus. Masennustilan ja toistuvan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain jo noin 4000 suomalaista.
Työperäisten mielenterveysongelmien yleisyydestä huolimatta työelämän psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa on vielä opittavaa. Epäonnistumisesta kertoo se, että jo 700.000 suomalaista syö Kansaneläkelaitoksen korvaamia psyykenlääkkeitä.
Työpaikan hengitysilman mikrobeja tai liikeratojen monotonisuutta on helppo mitata, mutta asiantuntijatehtävien tiedonhallinnan tai johtamisen laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa. Miten ylipäätään määritellään johtamisen laatu?
Ainakaan hyvä johtaja ei puutu työn yksityiskohtiin. Työssä koetun autonomian on todettu paitsi parantavan työhyvinvointia myös vähentävän sydän- ja verisuonitautien oireita. Kun työntekijä kokee hallitsevansa omaa työtään, hän selviää myös muuten kuormittavista työtilanteista.
Tietotekniikan ajatellaan lisäävän työntekijöiden vapautta toimia haluamallaan tavalla, mutta se voi myös heikentää ajankäytön ja työn hallintaa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät määrittelevät ihmisten asemesta, miten ja milloin työt tehdään, esimerkiksi sähköpostit voivat katkaista työnteon jatkuvasti.
Erityisen haitallista on jatkuva jäsentymättömän informaation tulva, jota työntekijä ei koe hallitsevansa. Sen on todettu korreloivan työuupumuksen kaikkien osatekijöiden: Syvän väsymyksen, kyynistymisen ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon kanssa.
Työssä käytettävien tietojärjestelmien on tuettava työntekijän toimintavapautta ja parannettava työssä käsiteltävien tietojen hallintaa. Paraskaan tietojärjestelmä ei kuitenkaan auta, jos tiedonhallintaa ei johdeta. Hienot intrat ja wikit täyttyvät vanhentuneista tiedoista ja turhista viesteistä tai mikä pahinta, niitä ei käytetä lainkaan, koska työntekijät ovat luoneet omia paremmin toimivia käytäntöjään.
Ammattitaitoinen tietojohtaminen on vähintään yhtä tärkeää henkilöstön työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle kuin hyvä henkilöstöjohtaminen. Työn henkisen kuormittavuuden vähentämisen on oltava yksi tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien suunnittelun keskeisistä tavoitteista.
Jyrki
J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Puhun lisää henkisestä ja fyysisestä työympäristöstä kevään 2012 seminaarisarjoissa! Tervetuloa mukaan, ilmoittaudu https://digiumenterprise.com/answer/?sid=752364&chk=QKRCV67S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti