Johtamisessa korostuu suunnitteleminen ja työskentelyn ohjaaminen suunnitelmien pohjalta. Suunnittelua tehdään seuraavalle kaudelle tai jaksolle, tai jollekin mitä aiotaan tehdä. Yrityksissä kausi on budjettikausi tai hektisemmin neljännesvuosi. Tyypillisesti oppilaitoksissa kausi on lukukausi tai syys- ja kevätlukukausi yhdessä, jolle suunnitelmat tehdään.
Oppilaitos kouluttaa tulevaisuuden osaajia. Siitä osoituksena on erilaiset tutkimukset ja hyvät sijoitukset vertailuissa. Meiltä Suomesta käydään hakemassa mallia kuinka oppilaitoksessa kannattaa toimia. Olemme kuitenkin jatkuvan kulttuurisen muutospaineen alla. Tarkoitan tässä lähinnä tekniikkaa, jota käytetään ja halutaan käyttää myös opetuksessa ja oppimisessa. Ihmisten, opettajien ja oppilaiden, muutoshalukkuudessa on isoja eroja. Tämä asettaa haasteita yhteisön työskentelylle, kun pitäisi yhdessä viedä uusia toimintamalleja käytäntöön.
Muutosprosesseissa, myös oppilaitoksissa, korostuu tapauskohtainen suunnitelmallisuus, jossa otetaan huomioon organisaation resurssit kokonaisvaltaisesti. Johtajan suunnittelutaitoa vaaditaan, jotta muutosvauhti ja onnistumisaste ovat optimaalisesti sovitettuja. Viedään sopivasti haasteellisia hankkeita sellaisella vauhdilla, jotta hankkeessa onnistutaan konkreettisesti kaikilla mittareilla mitattuna.
Suunnitelmallisuus on laatutoiminnan ensimmäinen askel. Seuraavia vaiheita ovat toteutus, arviointi ja korjaus. Näistä neljästä vaiheesta muodostuu kehä, jolla työskentelyn pitäisi kulkea. Johtajan tehtävä on ohjata käytännössä vaiheiden toteutumista omassa organisaatiossaan ja hankkeessaan. Toisaalta jokaisen henkilön pitäisi tarkastella ja arvioida omia työtehtäviään vaiheiden kautta. Koska työtehtävät tai isommin lukukaudet seuraavat toisiaan eri kehän vaiheissa tuotetut muistiinpanot ja raportit tukevat seuraavan kauden tai tehtävän suunnittelua. Yksinkertaisena periaatteena on, että aikaisemmasta opitaan ja tehdään seuraavalla kerralla paremmin.
Jatkuva kehittäminen on asenne ja toimintatapa, jota ei pitäisi tehdä ainoastaan hankkeissa. Kehittämistä on tehtävä aina. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, voisinko tehdä tämän asian paremmin. Tai ainakin tarkastella voiko tämän nyt "ihan-hyvin" sujuvan asian tehdä toisin. Olisiko siitä apua, jos tekisin toisin. Kehittäjä-luonne ja asenne pitää ottaa tavaksi kaikilla. Joillakin uuden kokeileminen ja toisin tekeminen onnistuu helpommin kuin toisilla, se on johtajankin ymmärrettävä.
Suunnitelmallisuudella pyritään onnistumiseen. Onnistuminen luo laadukkuutta. Jatkuva onnistuminen se vastaa laatua onkin!Tule seminaareihin osallistumaan!
Jarmo Tanskanen
Valopi Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti