torstai 26. tammikuuta 2012

Oppilaitokset ohjaamaan pk-yritysten verkkosivujen kehittämistä

Suomalaiset ostavat yhä useammin netin kautta mutta ostokset suuntautuvat pääosin ulkomaisiin verkkokauppoihin. Mitä sitten suomalaisten pitäisi tehdä, että tilanne paranisi? Perusongelma on yrityksissä. Osaamista ei ole riittävästi verkkokauppojen ja nettimarkkinoinnin kehittämiseksi. Suomalaiset verkkokaupat loistavat pientä iloista poikkeusta lukuun ottamatta vaikeaselkoisuudellaan ja puutteellisilla tuotetiedoillaan.

Yrityksissä tarvitaankin uusia ajatuksia ja osaamisen kehittämistä. Yksi keino on saada yritysten palvelukseen osaavia ja innovatiivisia ihmisiä.

Ongelma ei ole kuitenkaan yrityksissä. Uusien verkkosivujen ja –kaupan kehittäjien perusongelmana tuntuu olevan liian monimutkaisten ja tekniikalla kikkailevien sivujen tekeminen. Oppilaitosten tulisi painottaakin oppilaille, joiden tulisi vuorostaan ymmärtää se, että he eivät yleensä ole teknisiltä taidoiltaan vielä huippuja. Pk-yrittäjistä ja heidän asiakkaistansa puhumattakaan. Lisäksi uusien verkkosivujen kehittäjien tulisi ymmärtää pk-yritystä vielä ainakin sen verran, että osaavat kartoittaa mitä yritys myy.

Jotta pk-yritysten verkkokaupan myyntivolyymeja voisi nostaa, niin asiakas pitää saada pysymään yrityksen sivuilla. Tässä kannatta pitää mielessä jääkiekkoguru Tammisen hokema motto: "Keep it simple" eli asiat on tehtävä selkeästi ja yksinkertaisesti. Oppilaiden ja yrittäjien olisikin hyvä muistaa kolme perusasiaa: sivujen luonne, sivujen sisältö ja luotettavuus.

Verkkosivut eivät ole ihmevehkeitä, ne ovat firman kuva ulospäin. Sivuston tekijöiden tulisi ymmärtää ja muistaa, että ns. tavalliset ihmiset toimivat yrityksissä verkkosivujen taustalla ja pyörittävät firman normaaleja toimintoja. Kaikki tämä onnistuu vain jos he ymmärtävät kuinka verkkosivut ja –kauppa toimivat ja kuinka ne liittyvät yrityksen muuhun toimintaan. Sivuston ja siellä olevien toimintojen pitää olla loogisia ja selkeitä. Sana työn laadusta leviää nopeasti ja puskaradio toimii huonoissa tapauksissa paremmin kuin yksikään (loistava)verkkosivu tai mainospuhe. Lisäksi Facebook ja verkkokeskustelut ovat lisännet puskaradion suhinaa viime vuosina aika lailla. Hyvin tehty ohjelmisto ja sivusto on meriitti sekä oppilaalle ja koulutuksen antaneelle koululle.

Toinen perusajatus koskee nettisivun sisältöä. Sivuilla on kerrottava mitä firma myy, mistä tuotteet tai palvelut voi ostaa ja kuka on myyjä. Kuulostaa varsin yksinkertaiselta mutta tuntuu olevan yllättävän vaikea toteuttaa käytännössä. Myös tässä tarvitaan osaavia ihmisiä. Ei riitä jos kertoo myyvänsä akkuja jos ei osaa kuvata myykö auton vai kännykän akkuja? Mitä selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin pystyy kuvaamaan mitä myy sitä luotettavamman ja asiantuntevamman kuvan ostaja saa. Jonkun täytyy osata kertoa tuotteista sanallisesti ja mm. auttaa yrittäjiä kuvaamaan tuotteet ja laittamaan kuvat vielä digitaalisessa muodossa nettiin.

Kolmas perussääntö liittyy yrityksen luotettavuuteen. Yllättävää kyllä luotettavuutta osoittavien mittareiden yläpäässä on sivut, joilla on kerrottu mitä pitää tehdä kun asiat menevät pieleen. Eli asiakkaat arvostavat sitä kun kuvataan selkeästi miten pitää menetellä kun heidän ostamansa tuote on rikki tai ostivat väärän tavaran. Eli nettisivuille tulisi laittaa varsin seikkaperäiset ja rautalangasta väännetyt ohjeet siitä kuinka tavaran voi palauttaa ja kehen voi olla yhteydessä. Eikä pidä suinkaan unohtaa sitä, että firman palvelun täytyy pelata ikävienkin asioiden kanssa.

Edellä mainitut seikat kuulostavat triviaaleilta ja itsestään selvyyksiltä. Käytännössä, jotta edes osakin edellä mainituista seikoista toteutuisi käytännössä, on oppilaitoksilla ja uusilla verkontekijöillä haastetta.

Timo Simell

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

P.S. Katso kevään seminaari- ja webinaarisarjan aiheet ja ilmoittaudu mukaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti