LUOTI-webinaarin aloitusaiheena oli henkinen ja fyysinen työympäristö

Kevään 2012 Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -webinaarisarjan aloitus oli siis eilen, helmikuun ensimmäisenä päivänä. Webinaari pidettiin Adoben Connect Pro -yhteydellä, jossa alun teknisten testausten jälkeen päästiin ajallaan aloittamaan päivän teemaan ”Henkinen ja fyysinen työympäristö” liittyvät luennot ja keskustelut. Paikalla oli joukko innostuneita ja aktiivisia osallistujia sekä tietenkin loistavia asiantuntijaluennoitsijoita.

Työn murros ja työmpäristö

Jyrki J.J. Kasvi, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja, keskittyi omassa puheenvuorossaan työn murrokseen ja työympäristöön. Jyrki valotti sitä matkaa, joka nykyiseen tietoyhteiskuntaan on tehty - ja mihin jatkamme tästä eteenpäin.

Työn muuttumisesta ja tietotyön tekemiseen ja tuottavuuteen liittyvän kehityksen ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeuden tuottamat muutosprosessit ja -paineet aiheuttavat haasteita koko nyky-yhteiskunnalle. Uusien toimintatapojen löytäminen on keskeistä maailman muuttuessa. Oppilaitoksille tässä on tietenkin iso haaste: mitä osaamista nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat ja miten niitä taitoja opetetaan?

Sosiaalinen media on nuorille usein viihdettä - eikä siihen kytkeydy perustieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot ja osaamistarpeet. Osallistujat pohtivatkin, miten yhdistää opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot ja viihdekäyttö. Voidaanko sen paremmin opettajia kuin opiskelijoitakaan ”pakottaa” vaikkapa sosiaalisen median käyttäjäksi?

Työhyvinvointi sekä työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen luontevasti yksilön kokonaishyvinvointia edistäväksi kokonaisuudeksi on haastavaa. Työelämä vaatii jatkuvaa uuden oppimista - silti kukaan ei voi osata kaikkea! Osaamisjärjestelmän rakenteiden lisäksi työelämän pelisäännöt ja sosiaaliturva onkin uudistettava tukemaan elinikäistä osaamisen kehittämistä.

Jyrki nosti puheessaan esiin myös uudet osaamistarpeet: elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot ja verkostoitumistaidot. Ja tähän joukkoon on nostettava myös liian usein unohtuvat tietotekniset osaamistarpeet!

Jyrkin esitys löytyy täältä.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteet

Petri Lounaskorpi NewTEC:istä paneutui omassa puheenvuorossaan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteeseen. Oppilaitoksen tivi-strategian luomisen lähtökohtana on mm. huomioitava kouluasteiden rajataitojen määritys ja niistä sopiminen, taitojen kehityksen varmistaminen ja motivaation ylläpito, oppilaitoksen omaleimaisuus, koulun opetussuunnitelma, ajokortti / oppimistasot, laite ja ohjelmistosuunnitelma, koulukohtainen kehityssuunnitelma ja koulukohtainen laitehankintasuunnitelma.

Strategia toteuttaminen on prosessi, sisältäen mm. seuraavat tehtävät: alkutilanteen kartoitus, vision luominen, tavoitetason määritys, välitavoitteiden määritys, resurssitarpeen arviointi, aikataulutus, vastuuttaminen ja resursointi. Luonnollisesti pitää myös sopia jatkotoimenpiteistä - kuten strategian päivittämisestä ja sen vaikuttavuuden arvioinnista.

Petrin esitys löytyy täältä.

Petri kertoi esityksessään runsaasti käytännön esimerkkejä, joista tässä pari linkkiä:

• OVI-hanke (Oppimispeleihin ja virtuaalimaailmoihin perustuvat ratkaisut tukemassa opetuksen laatua ja uudistumiskykyä) http://peda.net/polku/ovi
• Opekortti-tietokanta (opettajien "vinkkipankki" tieto- ja viestintätekniikan sekä eri medioiden opetuskäyttöön liittyen) http://peda.net/openkortti

Keskusteluissa nousi esiin myös erityisesti sosiaalisen median osuus strategian toteuttamisessa. Aiheeseen liittyvää hyödyllistä luettavaa VTT:n katsauksesta: http://vtt.fi/news/2012/01072012_Organisaatiot_eivat_huomioi_sosiaalisen_median_riskea.jsp

Ja jatkoa seuraa…

jo viikon päästä, keskiviikkona 8.2. klo 9 jatkamme LUOTI-webinaaria aihekokonaisuudella ”Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen”.

Tervetuloa mukaan, webinaariin osallistut osoitteessa: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/luoti/

Tietojohtaminen luo työhyvinvointia

Perinteinen työsuojelu on keskittynyt vähentämään työtapaturmia ja ehkäisemään työperäisiä somaattisia sairauksia. Sen sijaan henkinen työsuojelu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Sairauslomia seurataan ja tilanteeseen puututaan, kun tilastollisesti merkitsevä osuus työntekijöistä sairastuu. Esimerkiksi koulujen homeongelmiin havahdutaan, kun riittävän moni opettaja sairastuu hengitystietulehduksiin. Mutta miten johto huomaa sekalaisten flunssien, selkäkipujen ja mahavaivojen takana piilevän uupumusepidemian? Tilanteeseen havahdutaan usein vasta kun työntekijät ilmoittavat eroavansa tai jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain siirtyvien suomalaisten määrä on jo pitkään pysynyt noin 25.000:ssa. Työkyvyttömyyden syyt ovat kuitenkin vuosien kuluessa muuttuneet. Nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen syy on masennus. Masennustilan ja toistuvan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain jo noin 4000 suomalaista.

Työperäisten mielenterveysongelmien yleisyydestä huolimatta työelämän psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa on vielä opittavaa. Epäonnistumisesta kertoo se, että jo 700.000 suomalaista syö Kansaneläkelaitoksen korvaamia psyykenlääkkeitä.

Työpaikan hengitysilman mikrobeja tai liikeratojen monotonisuutta on helppo mitata, mutta asiantuntijatehtävien tiedonhallinnan tai johtamisen laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa. Miten ylipäätään määritellään johtamisen laatu?

Ainakaan hyvä johtaja ei puutu työn yksityiskohtiin. Työssä koetun autonomian on todettu paitsi parantavan työhyvinvointia myös vähentävän sydän- ja verisuonitautien oireita. Kun työntekijä kokee hallitsevansa omaa työtään, hän selviää myös muuten kuormittavista työtilanteista.

Tietotekniikan ajatellaan lisäävän työntekijöiden vapautta toimia haluamallaan tavalla, mutta se voi myös heikentää ajankäytön ja työn hallintaa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät määrittelevät ihmisten asemesta, miten ja milloin työt tehdään, esimerkiksi sähköpostit voivat katkaista työnteon jatkuvasti.

Erityisen haitallista on jatkuva jäsentymättömän informaation tulva, jota työntekijä ei koe hallitsevansa. Sen on todettu korreloivan työuupumuksen kaikkien osatekijöiden: Syvän väsymyksen, kyynistymisen ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon kanssa.

Työssä käytettävien tietojärjestelmien on tuettava työntekijän toimintavapautta ja parannettava työssä käsiteltävien tietojen hallintaa. Paraskaan tietojärjestelmä ei kuitenkaan auta, jos tiedonhallintaa ei johdeta. Hienot intrat ja wikit täyttyvät vanhentuneista tiedoista ja turhista viesteistä tai mikä pahinta, niitä ei käytetä lainkaan, koska työntekijät ovat luoneet omia paremmin toimivia käytäntöjään.

Ammattitaitoinen tietojohtaminen on vähintään yhtä tärkeää henkilöstön työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle kuin hyvä henkilöstöjohtaminen. Työn henkisen kuormittavuuden vähentämisen on oltava yksi tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien suunnittelun keskeisistä tavoitteista.

Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Puhun lisää henkisestä ja fyysisestä työympäristöstä kevään 2012 seminaarisarjoissa! Tervetuloa mukaan, ilmoittaudu https://digiumenterprise.com/answer/?sid=752364&chk=QKRCV67S