Viisaita valintoja – miten ennakoida TVT-johtamisen suuntaa?

Monella rintamalla muuttuvassa ympäristössä niukkenevien resurssien keskellä ei ole aina helppoa tehdä valintoja ja päätöksiä. Oppilaitosjohtamisen arsenaaliin kuuluu tulevaisuuden ennakointi. On tärkeää olla ajan tasalla siitä, missä mennään nyt, mutta on myös tärkeää olla näkymä suunnasta, minne ollaan menossa.

Tulevaisuuden tutkimuksen kannalta ajatuksena on mahdollisten tulevaisuuksien horisontissa suuntaaminen. Haarautuvien polkujen maastossa teemme tulevaisuutta, varsinkin jos meillä on suunta ja ajatus, emme pelkästään harhaile ja ajaudu. Tulevaisuutta kohti suuntaamisessa yhteisvoimalla on suuri vaikutus. Siksi ennakointi on aina myös keskustelua ja useiden näkulmien huomioimista. Ei ole suoria ja selkeitä vastauksia. Jokaisella asialla on puolensa.

Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmäarsenaaliin on kuulunut Delfoi-menetelmä, jossa aihepiirin huippuasiantuntikoilta kysytään anonyymien paneelikierrosten avulla näkemyksiä ennakoinnin kohteena olevasta asiasta.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Otavan Opisto ja Otavan Opiston osuuskunta ovat jalostaneet Delfoi-asiantuntijapaneelimetodia internetaikakaudelle. Heidän tuottamaansa eDelfoi-työkalua käytettiin oppilaitosjohdon BossIT-koulutuksessa osallistujaryhmän yhteisen näkemyksen esille saamisessa ja kiteyttämisessä. Tavalliseen verkkokeskusteluun verrattuna eDelfoi tarjoaa moniäänisen ja visuaalisesti havainnollisen keinon napakkaan yhteisen näkemyksen kokoamiseen. (Ks. diasarja, jolla koulutukseen osallistujia johdatettiin eDelfoi-työskentelyyn, lisätietoja myös Hannu Linturin artikkeleissa.)

Hämeenlinnan yleissivistävän koulutuksen 25 hengen ryhmän tuottamat näkemykset tiivistettiin yhteenvetoon, jossa aihepiiriä taustoitettiin myös SoMy-hankkeessa toteutettuun eDelfoi-paneeliin peilaten.

Oppikirjan tulevaisuus on kuuma peruna juuri nyt.

Paneelien tuotoksista nostettiin suosituksina kaksi aihepiiriä, joihin valinnoissa ja päätöksenteossa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota TVT-johtamisen osalta: ajankäyttö ja rahoituksesta riippumattomat ratkaisut:

Ajankäyttö ja jatkuva kiire: 

• jotakin pitää jättää pois, asioille ja työlle tärkeysjärjestys 
• aikataulut, rutiinit ja työnjako 
• päällekkäisen tekemisen välttäminen, koulujen yhteistyö ja
• TVT työtaakan keventäjänä: huomio, miten tämä onnistuu.

Rahaa on niukasti, mutta ei se kaikkea ratkaise:

• vertaisoppiminen, osaamista omasta yhteisöstä 
• omat laitteet hyötykäyttöön, pelisäännöt ja
• yleinen asenne: auta, jaa, uskalla kysyä ja tarjota apua.

eDelfoi-prosessin toteutti Suomen eOppimiskeskus (Anne Rongas ja Kari A. Hintikka). Yhteenveto on ladattavissa myös Scribd-palvelussa.

TVT:n ja somen rooli oppilaitoksissa

Oppilaitosjohdon LUOTI-kesäseminaari käynnistyi. Kesäseminaarissa puhutaan kattavasti tvt:n ja sosiaalisen median roolista oppilaitoksissa. Osallistujilla on laaja kokemus ja näkemys aihepiiristä. Yhteisissä keskusteluissa haetaan avaimia toimintakulttuurimurrokseen ja pedagogiseen johtamiseen.

Oppimisessa korostuu nykyisin entistä enemmän suunnitteluosaaminen ja oppimisen muotoilu eli voidaan tietyssä mielessä puhua oppimisen designista. Lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on asiaa edistetty. Strategioita on laadittu pitkälti toista vuosikymmentä. Tietyssä mielessä tuntuu, että edistyminen on ollut hidasta. Toisaalta monissa asioissa on menty paljonkin eteenpäin – varsinkin rautaa on tullut, käyttöliittymät ovat helpottuneet, yhteydet parantuneet ja vapaa-ajan tvt-käyttö lisääntynyt.

Jokapaikan ubiikki tenologia, sähköistyvät oppisisällöt, mobiili teknologia ovat jo arkea monessa paikassa – eivät toisaalta vielä tasapuolisesti ja kaikkialla. Kaiken muun kehittämisen keskellä teknologian oppimiskäyttöön liittyvien asioiden jäsentäminen, vaiheistaminen, siirtymä edeltävistä teknologioista tuoreempiin, teknologian sulauttaminen lähityöskentelyyn, oppimisen avaaminen, oppimisympäristöjen rikastaminen. Kaikki tämä erilaisten säästöpaineiden kanssa.

Tvt osaaminen 05062012

View more PowerPoint from merjasj

LUOTI someosaaminen

View more presentations from arongas

Avaimia sosiaaliseen mediaan v. 2

View more presentations from Harto Pönkä

Läppärit ja täppärit oppijan käsiin – miten alkuun?

Tieto- ja viestintätekniikka sekä sosiaalinen media luovat uusia oppimisen mahdollisuuksia. Opettajallekin on oppimisen ja uudelleen jäsentämisen paikka, kuin oppijalla on käsissään laite, jolla nippelitieto selviää helposti ja lauseet kääntyvät, jos nyt eivät sutjakasti, niin ainakin nopeasti kielestä toiseen.

LUOTI-seminaarisarjassa syvennytään aihepiiriin. Vielä ehdit ilmoittautua kevään koulutuksiin.

Facebookin Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmässä käytiin hiljattain keskustelua siitä, miten mukana kulkevan opetusteknologian käyttöönottovaihe olisi viisainta organisoida. Keskusteluun osallistui lähes 20 rehtoria, opettajaa ja opetuksen tukihenkilöä. Keskustelusta koottu jäsennys löytyy MindMeister-palvelusta ja on palveluun kirjautuneiden editoitavissa eli muodoltaa wiki-mindmap.

Käyttöönottovaiheen vältettäviä asioita ovat liika pakottaminen ja vapaa-ajan käytön liika rajoittaminen. Niin opetushenkilöstön kuin oppijoidenkin olisi saatava mobiililaitteet mukaan kotiin.

Sosiaalisen median pelisäännöistä on viime vuoden aikana ollut paljon puhetta. Sosiaalinen media häivyttää ammatillisen ja yksityisen rajaa. Uhkakuvia on väläytelty ja kieltoja annettu. Eniten joka paikan teknologiaa ja sosiaalista media pelkäävät ulkopuolelta katsovat – kenties myös asemansa uhatuksi kokeva perinteinen media nostaa mielellään esiin ikäviä esimerkkejä.

Internetin verkostoista on tarjolla paljon vertaisapua, tietäviä ja osaavia ihmisiä, joilla on pieni hetki aikaa auttaa kysyjää. Tästä hyviä esimerkkejä ovat opetualalla vilkkaasti toimivat Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Facebook-ryhmä (vajaa 1800 jäsentä), edellä mainittu Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmä (reilu 300 jäsentä), Sometu – sosiaalinen media oppimisen tukena -verkostossa (yli 4250 jäsentä) ja lukuisat muut verkostot.

Jotta laitteet tulevat tutuksi, ne on tärkeää saada mahdollisimman vapaaseen käyttöön. Kyseessä on ajattelua, havaintokykyjä ja motoriikkaa vaativa käyttötaito. Sormet näytöllä vaativat harjaantumista, mutta käyttöliittymät ovat helppoja ja käyttötaito kasvaa kokemuksen karttuessa. Tämän havaitsee jokainen, joka on päässyt seuraamaan mobiililaitteiden kanssa puuhaavia pikkulapsia.

Useissa oppilaitoksissa on aloitettu muutamien laitteiden hankinnalla ja koekäytöllä. Koeajan jälkeen on jaettu kokemuksia. Mobiililaitteiden ottaminen apuvälineiksi kokouksiin on nopeuttanut käyttöönottoa. Rehtorin esimerkkiä pidettiin keskeisenä.

Myönteinen velvottaminen mobiililaitteiden käyttöönottovaiheessa rakentuu edellisten lisäksi kannustuksesta, muutosvastarinnan huomioimisesta ja käsittelystä, tulevaisuusnäkökulmien julkituomisesta sekä toimintakulttuurin uudistustarpeisiin paneutumisesta.

Suurin tuska teknologian täysimittaisen hyödyntämisen kanssa liittyy omaksumisvaiheeseen ja ajankäyttöön. Olisi tärkeää katsoa työn tekemistä ja sen organisointia uudella tavalla. Uudistukset eivät etene, mikäli kaikki vanha säilytetään ja uusi tuodaan entisen päälle. Verkostot ja mukana kulkeva teknologia mahdollistaa paljon. Hyviä toimintamalleja on jo kehitetty ja niitä levitetään myös opetusalan verkostoissa. Hyviä toteutusesimerkkejä eri aloilta löytyy myös sosiaalinenmedia.org-sivustolta.

Hyvin toteutettu koulutus auttaa alkumatkaan. Tähän pyrkivät sekä oppilaitosjohdon LUOTI että opetushenkilöstön Open Päivitys.


Aiheista Asiantuntijuus ja yksilön taidot sekä Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen puhuu LUOTI-seminaareissa Leena Vainion, Petri Lounaskorven, Harto Pönkän ja Merja Sjöblomin kanssa Anne Rongas.