Yhteisöllinen asiantuntijoita vai asiantuntijayhteisö?

Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, kuten ovat muutkin koulussa työskentelevät henkilöt keittiöhenkilökunnasta, siivoojista, talonmiehistä oppilaitosjohtoon. Oppilaitoksessa työyhteisönä kaikkien tulisi työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi: tuotetaan mahdollisimman hyvää palvelua meidän asiakkaillemme eli opiskelijoille. Joukko asiantuntijayksilöitä muodostaa tällöin asiantuntijayhteisön, toisin sanoen yhteisön toiminta perustuu jaettuun asiantuntijuuteen.

Oppilaitosjohdon LUOTI -webinaarisarjan ensimmäisissä toteutuksissa on yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi noussut ”Miten kehittää toimintakulttuuria ja johtaa opettajista koostuvaa asiantuntijaverkostoa?”. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii tietenkin paljon, riippuen pitkälti myös lähtötilanteesta. Joka tapauksessa toimintakulttuurin kehittäminen asiantuntijayhteisöksi, jossa kukin asiantuntija toinen toistaan omalla vahvuusalueellaan tukien edellyttää yhteisöllisen osaamisen kehittämistä, uusien toimintamallien ja käytänteiden omaksumista omassa yhteisössä. Tavoitteena tulee olla yksilön kyky toimia tehokkaasti ja innovatiivisesti omissa työtehtävissä sekä työyhteisössä.

Asiantuntijayhteisön osaaminen

Asiantuntijayhteisössä opettaja osaa verrata työtään, työyhteisöään, työskentelytapojaan ja käytänteitään laajempiin kehitystrendeihin ja yleisiin tietoyhteiskuntailmiöihin. Alansa asiantuntijana opettaja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat oman osaamisen kehittämiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi hän osaa vertailla eri työskentelytapoja sekä tiedostaa uuden teknologian mahdollisuudet niin omassa kuin yhteisön opetustyössä. Asiantuntijayhteisössä tavoitteena tulee olla kyky soveltaa opittuja asioita omaan työhön ja tunnistaa myös työn muutoksesta nousevia uusia osaamistarpeita.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen

Asiantuntijayhteisön kehittäminen vaatii viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Keinoina voivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaalisen median mahdollisuuksien käyttöönotto tai ajanhallinnan työkalujen monipuolinen hyödyntäminen. Toimiva viestintä ja yhteiset käytännöt ovat keskeinen osa organisaation yhteistoimintaa, jossa yksilö osallistuu tehtävien tekemiseen ja päämäärien saavuttamiseen yhteistyössä muiden kanssa.

Viestinnän välineitä ja keinoja kehitettäessä pohdintaan on syytä ottaa mm. seuraavia asioita:

• virallisen ja epävirallisen viestinnän keinot ja rajat
• sisäinen ja ulkoinen viestintä
• erilaiset viestintäkäytänteet ja viestinnän vastavuoroisuus sekä monikanavaisuus
• käytettävät teknologiat
• resurssit ja ajanhallinta
• hiljaisen tiedon hyödyntäminen

On hyvä muistaa, että asiantuntijayhteisö perustuu lopulta aina henkilöiden välisiin suhteisiin ja luottamukseen - yksilöt tekevät ja toimivat, ei organisaatio.

Konkreettisia keinoja, käytänteitä ja ajatuksia kehitetään ja työstetään koko ajan LUOTI-seminaarisarjojen matkalla. Oman näkemyksensä pääsee jakamaan ja muiden asiantuntijuutta hyödyntämään seminaarisarjojen aikana ja välissä Edulassa yhteisöllisesti työstettävillä tehtävillä.