perjantai 24. helmikuuta 2012

Yhteisöllinen asiantuntijoita vai asiantuntijayhteisö?

Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, kuten ovat muutkin koulussa työskentelevät henkilöt keittiöhenkilökunnasta, siivoojista, talonmiehistä oppilaitosjohtoon. Oppilaitoksessa työyhteisönä kaikkien tulisi työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi: tuotetaan mahdollisimman hyvää palvelua meidän asiakkaillemme eli opiskelijoille. Joukko asiantuntijayksilöitä muodostaa tällöin asiantuntijayhteisön, toisin sanoen yhteisön toiminta perustuu jaettuun asiantuntijuuteen.

Oppilaitosjohdon LUOTI -webinaarisarjan ensimmäisissä toteutuksissa on yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi noussut ”Miten kehittää toimintakulttuuria ja johtaa opettajista koostuvaa asiantuntijaverkostoa?”. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii tietenkin paljon, riippuen pitkälti myös lähtötilanteesta. Joka tapauksessa toimintakulttuurin kehittäminen asiantuntijayhteisöksi, jossa kukin asiantuntija toinen toistaan omalla vahvuusalueellaan tukien edellyttää yhteisöllisen osaamisen kehittämistä, uusien toimintamallien ja käytänteiden omaksumista omassa yhteisössä. Tavoitteena tulee olla yksilön kyky toimia tehokkaasti ja innovatiivisesti omissa työtehtävissä sekä työyhteisössä.

Asiantuntijayhteisön osaaminen

Asiantuntijayhteisössä opettaja osaa verrata työtään, työyhteisöään, työskentelytapojaan ja käytänteitään laajempiin kehitystrendeihin ja yleisiin tietoyhteiskuntailmiöihin. Alansa asiantuntijana opettaja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat oman osaamisen kehittämiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi hän osaa vertailla eri työskentelytapoja sekä tiedostaa uuden teknologian mahdollisuudet niin omassa kuin yhteisön opetustyössä. Asiantuntijayhteisössä tavoitteena tulee olla kyky soveltaa opittuja asioita omaan työhön ja tunnistaa myös työn muutoksesta nousevia uusia osaamistarpeita.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen

Asiantuntijayhteisön kehittäminen vaatii viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Keinoina voivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaalisen median mahdollisuuksien käyttöönotto tai ajanhallinnan työkalujen monipuolinen hyödyntäminen. Toimiva viestintä ja yhteiset käytännöt ovat keskeinen osa organisaation yhteistoimintaa, jossa yksilö osallistuu tehtävien tekemiseen ja päämäärien saavuttamiseen yhteistyössä muiden kanssa.

Viestinnän välineitä ja keinoja kehitettäessä pohdintaan on syytä ottaa mm. seuraavia asioita:
  • virallisen ja epävirallisen viestinnän keinot ja rajat
  • sisäinen ja ulkoinen viestintä
  • erilaiset viestintäkäytänteet ja viestinnän vastavuoroisuus sekä monikanavaisuus
  • käytettävät teknologiat
  • resurssit ja ajanhallinta
  • hiljaisen tiedon hyödyntäminen
On hyvä muistaa, että asiantuntijayhteisö perustuu lopulta aina henkilöiden välisiin suhteisiin ja luottamukseen - yksilöt tekevät ja toimivat, ei organisaatio.

Konkreettisia keinoja, käytänteitä ja ajatuksia kehitetään ja työstetään koko ajan LUOTI-seminaarisarjojen matkalla. Oman näkemyksensä pääsee jakamaan ja muiden asiantuntijuutta hyödyntämään seminaarisarjojen aikana ja välissä Edulassa yhteisöllisesti työstettävillä tehtävillä.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Edula - koulutusten tukipalvelu avattu

Osana Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan sekä Open Päivitys (ammatillinen ja yleissivistävä) henkilöstökoulutushankkeita on toteutettu myös tukipalvelu, Edula, joka rakentuu palvelemaan koulutuksia sekä oppiresurssien julkaisupaikkana että koulutettavien ryhmien viestikeskuksena.

Edulaa on suunniteltu ja pohjustettu huolella - ja nyt se on avattu myös käyttäjien käyttöön osoitteessa www.edula.fi
Edula on toisaalta avoin, jatkuvasti täydentyvä tukipalvelu, joka sisältää mm. toimintakäsikirjan ja resurssivarannon - ja toisaalta verkkopalvelu, joka ohjaa ottamaan käyttöön niin uusia kuin tuttujakin verkkotyövälineitä. Hyvien käytänteiden kerääminen eri oppiaineissa ja eri oppilaitostasoilla tulee myös olemaan Edulan kiinteä, jatkuvasti kehittyvä osa. Edulaan kertyviä hyviä käytänteitä voivat olla esimerkiksi:
  • TVT-strategian luontiin ja jalkauttamiseen liittyviä malleja
  • Yhteisöllisten toimintamallien rakentaminen
  • Käytettävien verkkovälineiden käyttöönottomallit
  • Toteutusten ja tuotosten pikaohjeistukset
  • Tarinoita onnistuneista luokkatoteutuksista
  • Opettajan oppaita erilaisiin toteutuksiin
  • Oppilaan konkreetteja lopputyömalleja
Edula verkkotyöskentelyalustana LUOTI-seminaarien välillä

LUOTI-seminaarien välillä koulutuksen osallistujat työstävät yksilöinä tai yhdessä kunkin seminaariosion keskeisiä teemoja - tämä työskentely toteutetaan Edulassa tai esimerkiksi linkittämällä oma blogi sinne. Verkkotyöskentelyn tavoitteena on koulutuksen sitominen osallistujien arkityöhön, opittujen asioiden prosessointi ja soveltaminen käytäntöön. Omakohtainen asioiden pohtiminen ja liittäminen todellisiin työtehtäviin on keskeistä koulutuksen vaikuttavuuden kannalta.

LUOTI-seminaarien teemojen työstäminen Edulassa yhteisöllisesti palvelee sitä ajatusta, että osallistujat tarkastelevat seminaarien ja etätehtävien aiheita myös muista kuin omasta näkökulmastaan. Kunkin osallistujan erilaiset osaamisalueet ja kokemusmaailmat täydentävät koulutuksen antia. Vertaistyöskentelyssä osallistujat oppivat toisiltaan ja luovat yhdessä uutta tietoa. Kaikki verkossa tapahtuva työskentely, jossa prosessoidaan seminaarisarjan sisältöjä ja jatketaan seminaareissa alkaneita keskusteluja, edistää osallistujien kokonaisvaltaista ammatillista kehittymistä.

Verkkotyöskentely on myös seminaarisarjan aiheiden harjoittelua käytännössä. Oma kokemus valaisee yhteistyöskentelyn ja asiantuntijuuden avaamisen etuja. Näin kirkastuu myös se, mitä todella tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen johtamisen ja pedagogisen uudistamisen välineenä. Kyse on sekä välineistä että menetelmistä, mutta varsinkin toimintakulttuurin kehittämisestä yhteisöllisemmäksi, kokeilevammaksi ja luovemmaksi. Kouluttajat ohjaavat työskentelyä verkossa.

Näin kirjaudut Edulaan

Edulan käyttäjäksi voit kirjautua joko luomalla itsellesi kokonaan uuden käyttäjätunnuksen tai hyödyntämällä olemassa olevia Google tai Facebook -tunnuksiasi. Rekisteröityminen tapahtuu Edulan oikeasta yläkulmasta, (Kirjaudu)-linkin kautta.

Kirjautumisen jälkeen pääset Oppilaitosjohdon LUOTI-webinaarisarja 2012 -nimiselle kurssille, josta löydät jo pidettyjen webinaarien materiaalia, etätehtävät ja keskustelualueita. Kun ensimmäisen kerran kirjaudut kurssille, tarvitset kurssiavaimen – se on LUOTI_1

Tavataan Edulassa!

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Webinaarin osa 2: Tieto- ja viestintätekninen ja sosiaalisen median osaaminen

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan webinaarisarjan toinen osa kokosi paikalle parhaimmillaan 36 osallistujaa. Keskustelu kävi vilkkaana, niin webinaarissa kuin taustakanavissakin.

Webinaarin 8.2.2012 esitykset

Webinaari seuraavan kerran maaliskuussa

Seuraava webinaari pidetään keskiviikkona 7.3.2012 klo 9 - 12, aiheena silloin Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Leena Vainio, HAMK ja Petri Lounaskorpi, NewTEC

tiistai 7. helmikuuta 2012

Fokuksessa tvt- ja some-osaaminen: LUOTI-webinaari 8.2.12

Seuraava online-koulutustuokiomme 8.2.12 klo 9–12 johdattaa tieto- ja viestintätekniikan osaamisen sekä sosiaalisen median osaamisen äärelle. Mitä näihin aihepiireihin kuuluu, kuinka liikkeelle, miten hyödyntää, mihin asioihin johtamisen näkökulmasta kiinnittää huomiota? Johdattajina Merja Sjöblom, Anne Rongas ja Harto Pönkä. Online-verkkotila avautuu selaimelle: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/luoti/


torstai 2. helmikuuta 2012

LUOTI-webinaarin aloitusaiheena oli henkinen ja fyysinen työympäristö

Kevään 2012 Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -webinaarisarjan aloitus oli siis eilen, helmikuun ensimmäisenä päivänä. Webinaari pidettiin Adoben Connect Pro -yhteydellä, jossa alun teknisten testausten jälkeen päästiin ajallaan aloittamaan päivän teemaan ”Henkinen ja fyysinen työympäristö” liittyvät luennot ja keskustelut. Paikalla oli joukko innostuneita ja aktiivisia osallistujia sekä tietenkin loistavia asiantuntijaluennoitsijoita.

Työn murros ja työmpäristö

Jyrki J.J. Kasvi, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja, keskittyi omassa puheenvuorossaan työn murrokseen ja työympäristöön. Jyrki valotti sitä matkaa, joka nykyiseen tietoyhteiskuntaan on tehty - ja mihin jatkamme tästä eteenpäin.

Työn muuttumisesta ja tietotyön tekemiseen ja tuottavuuteen liittyvän kehityksen ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeuden tuottamat muutosprosessit ja -paineet aiheuttavat haasteita koko nyky-yhteiskunnalle. Uusien toimintatapojen löytäminen on keskeistä maailman muuttuessa. Oppilaitoksille tässä on tietenkin iso haaste: mitä osaamista nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat ja miten niitä taitoja opetetaan?

Sosiaalinen media on nuorille usein viihdettä - eikä siihen kytkeydy perustieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot ja osaamistarpeet. Osallistujat pohtivatkin, miten yhdistää opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot ja viihdekäyttö. Voidaanko sen paremmin opettajia kuin opiskelijoitakaan ”pakottaa” vaikkapa sosiaalisen median käyttäjäksi?

Työhyvinvointi sekä työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen luontevasti yksilön kokonaishyvinvointia edistäväksi kokonaisuudeksi on haastavaa. Työelämä vaatii jatkuvaa uuden oppimista - silti kukaan ei voi osata kaikkea! Osaamisjärjestelmän rakenteiden lisäksi työelämän pelisäännöt ja sosiaaliturva onkin uudistettava tukemaan elinikäistä osaamisen kehittämistä.

Jyrki nosti puheessaan esiin myös uudet osaamistarpeet: elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot ja verkostoitumistaidot. Ja tähän joukkoon on nostettava myös liian usein unohtuvat tietotekniset osaamistarpeet!

Jyrkin esitys löytyy täältä.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteet


Petri Lounaskorpi NewTEC:istä paneutui omassa puheenvuorossaan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteeseen. Oppilaitoksen tivi-strategian luomisen lähtökohtana on mm. huomioitava kouluasteiden rajataitojen määritys ja niistä sopiminen, taitojen kehityksen varmistaminen ja motivaation ylläpito, oppilaitoksen omaleimaisuus, koulun opetussuunnitelma, ajokortti / oppimistasot, laite ja ohjelmistosuunnitelma, koulukohtainen kehityssuunnitelma ja koulukohtainen laitehankintasuunnitelma.

Strategia toteuttaminen on prosessi, sisältäen mm. seuraavat tehtävät: alkutilanteen kartoitus, vision luominen, tavoitetason määritys, välitavoitteiden määritys, resurssitarpeen arviointi, aikataulutus, vastuuttaminen ja resursointi. Luonnollisesti pitää myös sopia jatkotoimenpiteistä - kuten strategian päivittämisestä ja sen vaikuttavuuden arvioinnista.

Petrin esitys löytyy täältä.

Petri kertoi esityksessään runsaasti käytännön esimerkkejä, joista tässä pari linkkiä:
  • OVI-hanke (Oppimispeleihin ja virtuaalimaailmoihin perustuvat ratkaisut tukemassa opetuksen laatua ja uudistumiskykyä) http://peda.net/polku/ovi
  • Opekortti-tietokanta (opettajien "vinkkipankki" tieto- ja viestintätekniikan sekä eri medioiden opetuskäyttöön liittyen) http://peda.net/openkortti
Keskusteluissa nousi esiin myös erityisesti sosiaalisen median osuus strategian toteuttamisessa. Aiheeseen liittyvää hyödyllistä luettavaa VTT:n katsauksesta: http://vtt.fi/news/2012/01072012_Organisaatiot_eivat_huomioi_sosiaalisen_median_riskea.jsp

Ja jatkoa seuraa…

jo viikon päästä, keskiviikkona 8.2. klo 9 jatkamme LUOTI-webinaaria aihekokonaisuudella ”Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen”.

Tervetuloa mukaan, webinaariin osallistut osoitteessa: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/luoti/